Boreout, eli töissä tylsistyminen ja turhautuminen voi oireilla jopa työuupumuksen tavoin: työtehtävät eivät enää tunnu mielekkäiltä, väsymys vaivaa ja olo on kaikin puolin passiivinen ja ankea. Boreout on myös vaiettu puheenaihe, sillä moni pelkää laiskurin leimaa – turhaan.
Boreout ei ole burnoutin vastakohta
Kaikki tietävät, miksi burnout on tuhoisa: toipuminen voi kestää jopa vuosia, ja tunnollinen työntekijä saattaa palaa loppuun useasti työuransa aikana, ellei työolosuhteissa sekä omasta jaksamisesta huolehtimisessa tapahdu tarvittavia muutoksia.
Boreoutista puhutaan paljon vähemmän, sillä se nähdään usein jonkinlaisena burnoutin hieman häpeällisenä serkkuna. Saatetaan olettaa, että työntekijä on laiska eikä yksinkertaisesti jaksa tehdä työtehtäviään, minkä vuoksi aikaa on liikaa – ja se käy pitkäksi.
Boreout-oireista kärsivät usein tunnolliset ja päämäärätietoiset työntekijät, jotka kaipaavat uraltaan haasteita, merkityksellisiä työtehtäviä sekä selkeitä etenemismahdollisuuksia.
Boreout voi johtaa usein myös burnoutin kaltaisiin stressioireisiin, kuten selittämättömään väsymykseen ja jatkuviin keskittymisvaikeuksiin – ja jopa varhaiseen eläköitymiseen.
Ilmiön juurisyyt ovat tavallisesti kuitenkin muualla kuin työntekijässä itsessään.
Haasteiden puute ja merkityksettömyys turhauttavat helposti
Työterveyslaitoksen tutkimus vuodelta 2014 osoittaa, että boreoutista kärsivät eritoten nuoret, uransa alkutaipaleella olevat työntekijät.
Nuoret työntekijät ovat motivoituneita näyttämään kykynsä ja oppimaan uutta. Jos toivottuja haasteita ja mahdollisuuksia näyttää omaa osaamista ei ole tarjolla, pettymys vallitseviin työoloihin voi näkyä passivoitumisena ja turhautumisena.
Harva työ on päivittäistä ruusuilla tanssimista, mutta oman työtehtävän laajemman kontekstin ja siihen liittyvän merkityksellisyyden näkeminen auttaa harmaampinakin päivinä – useat tutkimukset todistavat, että työn merkityksellisyys on millenniaaleille isoa palkkakuittia tärkeämpää.
Työ on monelle meistä suuri intohimo ja inspiraation lähde, ja muista asioista ollaan valmiita joustamaan, mikäli työ tuottaa elämään onnistumisen ja merkityksellisyyden tunteita.
Työpaikan ongelmat vaikuttavat jaksamiseen
Turhautumisen taustalla voi olla myös työpaikan hallinnolliset ongelmat. Jonkun työpöytä voi tuntua jatkuvasti liian tyhjältä toisten paiskiessa joka ilta ylitöitä, koska resursointi tökkii. Myös muut työkulttuurin ongelmat, kuten työpaikan henkinen ilmapiiri vaikuttavat jaksamiseen olennaisesti.
Jos leijonanosa työajasta kuluu työpaikan byrokratian tai tehottoman teknologian kanssa kamppailemiseen, motivaatio voi pudota nollaan alta aikayksikön.
Mikäli työpaikan palautekanavat eivät toimi, tieto ongelmista ei välttämättä välity johdon korviin. Tämän takia anonyymien palautekanavien ylläpito on ensisijaisen tärkeää.
Mikä neuvoksi?
Jokainen kokee varmasti joskus olonsa leipiintyneeksi ja turhautuneeksi. Jokaisessa työssä tulee tylsiä päiviä ja pakkopullalta tuntuvia työtehtäviä, ja monen meistä uraan mahtuu hieman hitaampia kaamosjaksoja, jotka menevät myös ohitse.
Boreout-oireissa ei ole mitään hävettävää, ja on työyhteisön yhteinen tehtävä tunnistaa tylsistymistä ja turhautumista aiheuttavat ongelmat organisaatiokulttuurissa. On olennaista, että työntekijöillä on suorat linjat auki johtoon päin, ja asioista saa antaa rehellistä palautetta.
On hyvin tärkeää, että työntekijät kokevat, että heidän työtään arvostetaan, ja esimerkiksi etenemismahdollisuuksista on kommunikoitava totuudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Pienillä muutoksilla yrityksen sisäisessä kommunikaatiossa voi saada aikaan suuria muutoksia.
Myös omalla aktiivisuudella on merkitystä. Ota selvää esimerkiksi työkiertomahdollisuuksista työpaikkasi sisällä. Omaa ammattitaitoa voi ylläpitää ja uusia taitoja kartuttaa myös työn ohessa helposti suoritettavien MOOCien ja muiden verkkokurssien avulla.
On tärkeää, että osaat artikuloida sekä itsellesi että ympäristöllesi, mistä kenkä puristaa. Ahdistaako työtehtävien epämääräisyys? Turhauttavatko töissä käytettävät jähmeät teknologiaratkaisut? Kaipaisitko ihmisläheisempää johtamista?
Mitä paremmin osaat ilmaista, mikä työssäsi mättää, sitä varmemmin saat tukea työyhteisöltäsi. Lisäksi kannattaa ottaa hetki itsensä kanssa ja pohtia, millaiset työtehtävät sinua eniten kiinnostavat, tai millä aikataululla odotat esimerkiksi mahdollisuutta edetä haastavampaan rooliin – ja mitä nämä haasteet sinulle tarkoittavat. Kaikki eivät esimerkiksi halua johtotehtäviin mutta innostuisivat suuremmasta projektinvetovastuusta.
Omien ajatusten ja odotusten sanoittaminen saattavat samalla paljastaa sinulle millaiset asiat työssä tuovat merkityksellisyyttä arkeesi. On myös erittäin tervettä muistuttaa itseään siitä, ettei omanarvontunnon tulisi olla kytköksissä työtehtäviin. Työ on monelle valtavan suuri intohimo, mutta sen ei tarvitse olla jatkuva elämän ykkösprioriteetti. On täysin hyväksyttävää inspiroitua välillä enemmän vapaa-ajasta ja omista kiinnostuksenkohteista.
Suuntana uusi työpaikka?
Joskus voi myös olla niin, että vaihtamalla todella paranee, ja on aika muuttaa urasi suuntaa. Tässä tapauksessa on hyvä miettiä seuraavaa askelta tarkasti, jotta seuraava työpaikka on varmasti nappivalinta.
Voit aloittaa esimerkiksi listaamalla asioita, jotka ovat kaikista olennaisimpia työviihtyvyytesi kannalta. Millaisista haasteista olet ensisijaisesti kiinnostunut, ja millaiset työtehtävät motivoivat sinua? Millainen on mielestäsi hyvä esihenkilö? Miten toivoisit taitojesi kehittyvän tulevaisuudessa?
Mikäli työpaikan vaihtaminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, ota haltuun aTalentin vinkit sujuvaan työpaikan vaihtamiseen – ja tilaa aTalentin työpaikkavahti täältä.